Gastro Blogi -

Aromi-lehden Juha Peltonen: Maito maitona myös ravintolassa

Maailman paras ruokajuoma on tietenkin kylmä, raikas maito. Kaikkialla maailmassa sitä ei tiedetä, mutta ymmärrettävää sekin. Alueilla, missä kylmäketju on verrattain tuore ilmiö, on täytynyt kehittää muita juomatuotteita. Siitä on pinttynyt kulttuuriin tapoja, jotka vaikuttavat jääkaappien aikakaudellakin.

Vanhojen kertomuskirjojen kohdat ”ja heillä oli jano, ja he joivat viiniä” saavat epäilemään, ovatko kertomusten muutkaan kohdat totta. Jokainen käsittää, ettei jano lähde viininlitkua lipittämällä.

Maito ei enää ole Suomen suosituin ruokajuoma.

Sen paikan otti hanavesi jo joitakin vuosia sitten. Silti missään ei juoda maitoa niin paljon kuin Suomessa, vain Irlanti pääsee lähelle. Yli 15-vuotiaista 63 prosenttia käyttää maitoa päivittäin (Pohju 2011).

Kuluvan vuosikymmenen alussa Suomessa kulutettiin maitoa juomalla keskimäärin 131 litraa henkeä kohden vuodessa. 1970-luvulla markkinoille tullut kevytmaito on miesten suosituin maitovalinta. Naisten käytetyimmäksi maitolaaduksi nousi jo 1990-luvulla rasvaton maito.

Tuollaisen tarjonnan vielä käsittää, mutta nykyisin pelkästään Valiolla on valikoimassaan 58 erilaista maidosta valmistettua juomatuotetta. Kotimaiset Arlan maidot ja kaiken maailman kasviuutteet, joiden tuotenimissä esiintyy sana maito, vaikka eivät maitoa ole, lisäävät vaikeuskerrointa ruokakaupan maitohyllyllä asiointiin. Silti on periaatteessa asiakkaan oma vika, jos kylmäkaapista kouraistun sinisen tölkin sisältö paljastuukin kotona muuksi kuin kevytmaidoksi.

Ravintolassa tilanne on toinen. Makutottumukseni ei nimittäin muutu, kun siirryn kotoa ravintolaan, vaikka monilla ihmisillä niin näyttää tapahtuvan.

Hyvätasoisen ravintolan tunnistaa siitä, että tilattu maito tuodaan pöytään silmiä pyörittämättä, ja että se vieläpä on maitoa. Sellainen ravintola oli esimerkiksi Chez Dominique Helsingissä.

Ravintolassa ei ole asiakkaan vika, jos tilattu maito paljastuukin joksikin muuksi.

Kahviloiden ja lounasravintoloiden tapauksessa paljastumisen hetkellä maidosta on yleensä jo peritty maksukin. Samanlainen tilanne rautakaupassa tarkoittaisi, että vasaran ostajalle annettaisiin ruuvimeisseli ja perittäisiin vasaran hinta. Ja kuitissakin lukisi, että asiakas on ostanut vasaran. Järkyttävintä on, kun asiakas kysyy tarjoilijalta tai kahvilatyöntekijältä, onko heidän myymänsä maito kevytmaitoa, ja vastausta täytyy lähteä hakemaan.

Ruokakaupassa ei saa myydä esimerkiksi maitojuomaa maitona, mutta ravintolassa sellainen näyttää olevan yleistä.

Juha Peltonen on Aromin toimittaja.